Sarin kuulumisia

Anteeksi, etten ole kirjoittanut hirveästi mitään tänne Sarista.
Sari on laihtunut hirveästi viime aikoina, eikä karvan lähdöstä meinaa tulla loppua. Itse olen arkipäivisin ja joka kolmas viikonloppu Perhossa opiskelemassa hevosen hoitajaksi, joten vietän hyvin vähän aikaa Sarin kanssa nykyään :( siskoni kirjoittaa meidän elukoista enemmän, kun on kotona joka päivä. Hänen bloginsa lödät kun googlaat "meidän talli ja eläimet". Laitan myös Kuvia ja videoita Sarista silloin tällöin instagrammiin, mutta myös muustakin jutuista mitä teen (kuten hepoista). Instagram nimeni on katro977.

Pentu kuulumisia

Sarillahan oli laskettu aika perjantaina, mutta pentuja ei ole vieläkään näkynyt. Sen sijaan ruokahalu on sillä lisääntynyt ja ulkona se viilettää kovaa vauhtia. Varsinkin nyt kun on hieman viileämpää. Kuumina päivinä se menee takka huoneeseen tiili seinän viereen nurkkaan nukkumaan. Siellä se saattaa torkkua pitkäänkin. Saa nähä mihin se pennut päättää tehdä ;) Yläkerta on kuin sauna eikä Sari oikein viihdy siellä kuumuuden takia. Kuumina kesä öinä käärin sen viileällä vedellä kasteltuun pyyhkeeseen, jotta sillä ei olisi niin kuuma. Huoneessa on myös tuuletin, mutta se ei hirveästi viilennä ilmaa, mutta saa ilman liikkumaan. Ikkunat ovat auki, mutta ulkona ei tuule niin ne ovat hyödyttömät. Eihän ne laskelmat aina pidä paikkaansa. Mutta äitini paapoo Saria ja odottaa innokkaasti niiden tuloa. Hän tarkistaa Sarin aina aamuisin ja iltaisin.

Sarin raskaus kuulumisia :)

Okei siis Sarihan astutettiin jokunen aika sitten colliella. Meni kauan ennen, kuin alkoi näkyä merkkejä siitä, että Sari tosiaan on tiineenä (2viikkoo ennen laskettua aikaa). Nyt maha on mukavasti pyöristynyt ja odotellaan, että milloin pienokaiset syntyy. Laskettu aika on siis ensi viikon perjantaina. Ollaan käyty lenkillä lähes tulkoon säännöllisesti ja nyt, kun raskaus näkyy jo hyvin, niin en tiedä uskallanko ottaa sitä enää mukaan. Neuvoja? Viime pentueiden aikana ei käyty kuin muutaman kerran lenkillä. Sari on kyllä laiskistunut, sillä se haukkuu kesä mökkiläisiä portailla maaten, kun yleensä sen on täytynyt käydä vähän nuuskimassa. Sarilla oli yksi aamu pahoinvointia, mutta ei sen jälkeen.

Nyt vain on niin hirmu kuuma, eikä Sari tiedä miten päin olisi. Ollaan ostamassa sille pöytä tuuletinta, että olisi jossain edes viileä ;)

Pojilla on joku outo karvan vaihto meneillään, kun puottavat niin hirmuisesti karvoja. Tuntuu, ettei niille jää ollenkaan karvaa päälle. Sarilla ei tätä ilmiötä ole ollut, eikä siitä yleensäkkään lähde hirmusesti karvaakaan.

Torstai päivän lenkki oli pidempi, kuin normaalisti ja kuten tavallista poni oli mukana. Käytiin parin tunnin lenkki. Käännyttiin kun törmättiin teeriin (Sari ne huomas eka), ekaksi luultiin, kun koira tuijotteli ja veti metsään, että siellä on karhu. Koska täällä päin on liikkunut pieni kokoinen karhu joka on mm. käväissyt koulu kentällä jo useampaan otteeseen. No onneksi ne oli vain kolme teeri naarasta. Sari olisi tahtonut ottaa ne kiinni, mutta joutui tyytymään myyrään ;) eli Sari löysi myyrän lenkin loppu puolella. Fasaaneihin ei olla tömätty pitkään aikaan Sarin harmiksi, sillä se rakastaa niiden jahtaamista.

Pentu kutsut

Vihdoin pidettiin pentu kutsut. Oli kivaa nähdä miten pennut oli kasvanut isoiksi :) Valitettavasti vain kaksi pentua tuli kylään, muilta ei tullut vastausta ja joiltakin tuli ilmoitus, etteivät pääse tulemaan. Ensin tuli Toivo. Toivo toimii omistajalleen avutajana, sillä hän on kuuroutumassa. Toivo on ensimmäisestä pentueesta. Sitten tuli Hani ja Sissi. Hani on myös ensimmäisestä pentueesta ja Sissi on Hanin pentu. Kaikki koirat olivat hyvin aktiivisia eli juoksentelivat ja haukkuivat toisiaan. Sari tuntui hyvin rauhalliselta pentujensa rinnalla :) Hani ja Sissi rakastivat uimista ja hyppivät suurimman osan ajasta laiturilta järveen, sekä yrittivät haukkumalla saada Päivi omistajan heittämään heille jotain, jotta voisivat hakea sen. Toivokin tykkäsi uida ja kävi välillä yksinään pulahtamassa järvessä. Sari meni muiden mukana laiturille, mutta ei uinut, kasteli vain varpaita. Toivo ja Sarin kanssa uskallettiin heittää palloa, jota ne hakivat mielellään. Aksu "vaariin" ja Musti "enoon" tutustuminen meni hyvin kukaan ei käyttäytynyt agresiivisesti, vaikka Hani hieman murahtikin Sarille aluksi. Aksu yritti saada Toivoa leikkimään kanssaan, mutta Toivo vain tahtoi omia lelut itselleen.

Tässä hieman kuvia tuolta päivältä:

 

 Musti ja Toivo

 

 Sari

 Toivo

 

 Kaikki koirat. Alareunassa Toivo, ylä kulmassa vas. Sissi Sari ja Hani

 

 Toivo nauttii <3

 

 Hani

 

 Hani ja Sissi

 

 Sissi

 Meidän koirat. vas. Aksu (vaari), Sari (äiti) ja Musti (eno)

 

 Koko poppoo juoksee rannalta pihaan yhteiskuvaa varten <3

 

 Toivo vauhdissa

 

 Musti eno

 



Yhteiskuva vas. Toivo, Hani, Sissi, Aksu, Sari ja Musti

Youtube

Tässä linkki toisen blogini youtube sivulle jonne lisään myös Sariin liittyviä videoita https://www.youtube.com/channel/UCwg9Zp3h4T1S2c3rORJb2UA

Sarin kirjallinen esittely

Sari on sekarotuinen ja samasta pentueesta, kuin siskoni koira Musti. Aksu on Sarin ja Mustin isä. Sari on narttu. Sari on meidän kodin paimen koira, vaikka se ei osaa muutakuin ajaa, toimiise paremmin, kuin Aksu ja Musti. Sari osaa lopettaa kun sitä siltä vaaditaan ja ajaa kun käsketään, mutta irti emme ole uskaltaneet päästää, sillä se saattaa innostuessaan paimentaa liikaa. Sari pysyy pihassa irti, vain kiima ajalla se saattaa lähteä pitemmille lenkeille ja silloin, jos Musti pääsee irti niin se lähtee perään, mutta tulee takaisin 10min-1h (huomattavasti aikaisemmin, kuin Musti). On nätisti lasten taluttaessa ja pystyy tarvittaessa kulkemaan lenkillä ilman taluttajaa. Ei ole koskaan käyttäytynyt agressiivisesti ihmistä kohtaan. Toisia koiria kohtaan käyttäyttyy ulkona asiallisesti, mutta sisällä varautuneesti. Kiima ajalla on hyvin äkäinen Mustille ja Aksulle, jolloin näyttelee hampaita ja hyökkii puremaan, sekä murisee uhkaavasti. Sari on hyvin hiljainen koira se haukkuu vain, jos joku tulee meille tai se yllytetään haukkumaan. Se on super kiltti esimerkkinä serkkuni lapsi, joka ei ole tottunut koiriin ja on vielä niin pieni, ettei ymmärrä kaikkea, meni kesällä pihalla mahalleen Sarin päälle eikä Sari muuta, kuin pysyi paikallaan ja nuuski tätä pientä poikaa. Sarin paras kaveri on Roksu kissa jonka kanssa se aikoinaan leikki paljon. Sari on myös ainoa, joka pääsee mukaan ponin ratsastus lenkeille. Sari kyllä pelkää vähän ponia, mutta ei ole koskaan yrittänyt paimentaa tai käyttäytynyt ponia kohtaan agressiivisesti. Sarin suurin pahe on luultavasti se, että se jahtaa kaikkea mikä juoksee karkuun. Eli täällä päin on vain naapurin kissat ja fasaanit vaarassa joutua sarin jahtaamiksi. Kyllä hän se aina meidän Roksun luo rientää juosten, mutta se, kun ei juokse karkuun niin riittää vain se, että käy tervehtimässä kaveria. Sari luopuu kaikista tavaroista mutisematta, jopa ruuasta eli luut ja raksut. Sari osaa peruskäskyt istu, maahan, tassu, sekä paikka (tarvitaan myös pieni sorminäyttö eli kuonoon sormella kosketus), tänne, ryömi, tuonne, anna, aja, seis ja "hei!" sana merkitsee jonkun asian lopettamista, silloin se yleensä katsoo sitä, joka sanoisen. Sari on oppinut tavan, että sisälle ei saa viedä mitään pihalta eli se jättää luut sunmuut pihaan sisälle tullessaan. Minä omistan Sarin ellet tiennyt sitä jo ;) Sarilla on ollut 2 pentuetta (3:as pentue tulossa) ja se on erin omainen emä.
Muitten koirien esittelyt, kuin myös Sarin toinen versio löytyy tooisesta blogistani.
http://touhublogi.blogspot.fi/

Veeti + pentukuulumisia

 

Nimi: Veeti

Rotu: Collie

Väri: tricolo

Ikä: 9w

Luonne: kiltti herrasmies

Veeti on sarin uusi poika ystävä. Käytiin perjantaina Veetin luona ja nyt Sari on tiine.

 

Tämä pentue on Sarin viimeinen, sillä sarilla on jo ikää 6w. Meille jää yksi pennuista, joten tämän tulevan pennun ja Sarin touhuja tullaan seurailemaan täällä ja ilmoittelen tietenkin pentujen juttuja täällä kun ne vielä ovat meillä. 

Leikki tuokio

Tänään äidin kanssa ajateltiin,että ei se Miksu mihinkään lähe tuosta pihasta, jos Sari pysyy siinä ja on sen seurana. No, pisimmän lenkin se heiti napuurin puolelle, mutta tuli ihan muutaman minuutin päästä takasin. Miksun piti käydä kaikki koirat läpi (Aksu&Musti). Musti olis tahtonut leikkiä, mutta pelkäsi tätä pientä otusta. Aksu taas esitteli puukepukkaa, jonka se oli pöllinyt puuliiteristä, eikä ollut kiinnostunut leikkimään pienen pennun kanssa. Sitten Sarin riesaksi...aluki Sari ei ottanut mitään kontaktia Miksuun, vaan söi luuta kaikessa rauhassa. Miksu meni sitten takaisin Mustin luo ja sai tämän haukkumaan, sekä pomppimaan edestakaisin. Sarilla jäi oitis luu nurmikolle, kun se riensi leikkiin mukaan. Aluksi ne säntäilivät edestakaisin vuoronperään ajaen toista takaa niin kuin hipassa (ottaen huomioon koko eron oli tämä hulvaton näky). Sitten Sari ei enää jaksanut rynnistää pitkin pihaa ja ne pitivät pienen huili tauon. Ja kun leikki jatkui oli vuorossa paini ottelu. Vuoron perään ne kaatoivat toisen kumoon ja niin poispäin. Leikki hetki kesti vain 2 tuntia eikä pikku Miksun jalkaan sattunut yhtään (Miksulla oli jalka mennyt poikki jokunen aika sitten ja se vielä tahtoo riehumisen jälkeen varoa sitä eli nilkuttaa). No pikku pentu nukkui sitten koko illan. Että semmosta nyt.

 

 



Koira kaveri

Miksu tuli nyt sitten viikoksi hoitoon. Sari ei sitten ollenkaan siedä Miksua sisällä, mutta ulkona yllyttää Miksua riehumaan kanssaan. Aksu ja Miksu totutettiin toisiin sa pikku hiljaa ja nyt ne ovat erottamaton parivaljakko, mutta Aksu on vanha eikä se jaksa koko ajan riehua Miksun kanssa. Onneksi Miksu jo kunnioittaa sitä ja antaa Aksun olla, kun se lepää. Musti on saman lainen, kuin Sari eli karkuun niin lujaa, kuin pääsee. Kohta lähetään porukalla lenkille ja riehutaan ehkä vähäsen tossa pihassa. Katsotaan nyt miten Miksun vasen takajalka kestää. Jalka on siis ollut paketissa Miksun omistajan äidin vahingossa tallottua sen päälle. Sen pitäisi olla jo kunnossa, mutta välillä se nilkuttaa sitä (liiallisen riehumisen jälkeen).

Kaverikoira

Sarilla erikoinen päivä. Kaverikoira Miksu tuli päivä hoitoon. Aluksi Sari ei oikein pitänyt Miksusta ja ärhenteli sille, sekä yritti kovasti dominoida sitä. Sisällä Sari juoksi pientä ja hyvin innokasta koiraa karkuun, sekä pysytteli Miksusta mahdollisimman kaukana. Eli sängyllä ja sohvalla, sillä näihin Miksu ei pienen kokonsa puolesta päässyt kiipeämään. Ulkona Miksu piti pitää hihnassa sen innokuuden takia ja se olisi varmasti juossut meidän uros koirien luokse, jotka olivat ulkona. Sari pikku hiljaa alkoi tottua Miksun riehumiseen ja loppujen lopuksi se sieti Miksua erittäin asiallisesti. Vaikka Sari onkin jo 6-vuotta vanha se välillä innostui Miksunkanssa riehumaan oikein kunnolla :) aivan kuin se olisi myös ollut pieni pentu <3 Aina pihalta sisälle tullessa molemmat menivät nukkumaan. Sari meni kaksoissiskoni Katan sänkyyn ja Miksu omaan kantokoppaansa, josta se hetken päästä vaihtoi viileään lattiaan.

 

 Sari ja Miksu lenkillä

 

Miksu





Piilosta

Sarilla on yleensä erittäin tylsää, kun se lähtee mukaan tallille. Mutta tänään veljen poikani Eemeli ja kaksois siskoni Kata leikkivät Sarin kanssa piilosta. Sari oli ihan innoissaan. Häntä korkealla ja korvat hörössä se aina lähti etsimän, kun käsky kävi. Eli koiran kanssa piilosta pelatessa on tärkeää se, ettei kaikki huuda yhtä aikaa koiraa, vaan vuorotellen (äänimerkit). Sitten se, ettei koira kurkkisi minne menet, joku pitää koiraa tai menee hetkeksi ulos sen kanssa. Ja sitten, kun kaikki on valmista voi etsiminen alkaa. Koiralle voi opettaa jonkun sanan, josta se tietää, että nyt etsitään jotakin. Sarille aina sanotaan näin "missä se on" ja äänen sävy on erittäin tärkeä tässä hommassa, sillä se pitää olla aina sama, muuten Sari ei innostu leikistä. Meidän kaikille koirille (Sari, Aksu, Musti) on opetettu tämä sama sana yhdistelmä. Aksu innostuu aina äänen sävystä, vaikka mitä puhuisit sille ja sinulla on tämä sama äänensävy se katsoo valppaana eleitäsi, jos tämän jälkeen esim heilahdat nopeasti ja sitten pysähdyt se saattaa ruveta haukkumaan. Jotta innostus ei hiipuisi täytyy koiralle antaa pieniä ääni merkkejä. Kun koira löytää henkilön niin sille voi antaa palkaksi jonkun namin tai sitten isot rapsutukset ja kehut. Sari on aina tyytyväinen, jos sitä kehuu, joten sitä ei haittaa, vaikka se ei nameja saisikaan.                                                                                                                                                   

                 

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!!!

Nyt on joulu vietetty ja ollaan siirrytty vuoteen 2014. Koirat saivat joulu lahjojakin. Sari ei ollut niin tyytyväinen joulu lahjaansa, kuin sen isä Aksu, joka leikkii pallollaan 24/7. Joko Sari on oppinut liian hyvin sen, että sisällä ei saa riehua tai sitten sen, että leluja ei saa viedä sisälle. Sari olisi luultavasti tahtonut mehukkaan luun niin kuin sen veli Musti sai, nimittäin se yritti koko ajan ryöstää tämän joululahjan. Voi että oikeasti tämän vuoden lahjojen jako oli kaikista paras, sillä koirat olivat innolla mukana ja Sari kurkki välillä jopa lahja säkkiin :)  Olisipa ollut kamera lähettyvillä silloin.
Uutena vuotena kaikki meni hyvin ja koirat eivät karanneet kertaakaan. Vähän pelkäsivät mennä ulos, mutta sinne ne menivät, kun hätä tuli. Sari oli tapansa mukaan lampailla ja ponin liikutuksessa mukana. Heinien haku oli jännää puuhaa, sillä oli pimeää ja raketteja paukahteli siellä täällä ympärillämme. Sari oli tietysti irti mutta ei näyttänyt hirveästi pelkäävän raketteja.
Juu yritän väsätä nyt näin joululomalla jonkin sortin videon, jos nyt opin käyttämään tuota uutta videon muokkaus ohjelmaa. Rapsutuksia kaikille :)

Tuossa Sarista tehtyjä videoita:

Sarin poni ystävä Natja "Pampula"

 

 Sari matkalla ponin luokse. Sen piti maistaa hieman lunta ja osa jäi nenän päälle sulamaan :)

 Pampula ponin asunto XD

 Tässä Sari esittelee Pampulan laidunta, jossa se mielellään tahtoisi juoksennella

 Poni meni lujaa, mutta koira istui ja odotti

 Sari seuraa tiiviisti ponin liikutus touhuja.

 Sarin ovela samalta päivältä kuin edellinen kuva :)

 Pampula poni

Pampulan turpa ja Sarin pää. Hieman se ponia pelkää, mutta kyllä se ponin turpaa aina välillä käy haistelemassa.

Sari maastossa ystävänsä mukana

 

Nimi. Natja

Lempinimi. Pampula

Rotu. shetlanninponi

Sukupuoli. tamma

Syntynyt. 17.5.2004

Luonne. Rauhallinen, mutta testaa kaikki ihmiset. Hieman vikuri poni.

Muuta. Ponilta löytyy paljon pilkettä silmäkulmasta. Blogeja joista saatat löytää jotain ponin touhuista: http://heppatouhuja.blogspot.fi/, http://touhublogi.blogspot.fi/, http://stable-and-animal.blogspot.fi/?zx=1c5f5aaf2f6b22fd (ei välttämättä toimi vielä), http://talvesta.blogspot.fi/ ja http://kesasta.blogspot.fi/

 

 

 

 

 

Sarin päivät

Nyt ja vihdoin pääsen kirjoittamaan Sarin viimeisimmistä touhuista. Eli siis omistaja aloitti lukio vuoden rautalammin ratsastuslukiolla ja koira jäänyt kotiin Keski-Suomeen. Aluksi se stressasi ja karvaa lähti älyttömästi, mutta kun tottui, että omistaja tulee aina viikonloppuisin takaisin, ei ole mitään ongelmia ollut. Sari karkailikin ensimmäisellä viikolla eikä sitä uskallettu pitää irti sen takia. Mutta omistaja pitää sen aina irti tullessaan kotiin, eikä koira karkaile. Sari on tyytyväinen saadessaan juosta ulkona irti ja yleensä se tietää minne mennään, nimittäin ponin luokse lampolaan.



Sari Rautalammilla

Juu... Sari meni Rautalammille omistajansa luokse seuraksi, sillä tämän siskolla oli todettu diabetes ja hän oli sairaalassa kokonaisen viikon verran. Kun Sari oli tullut Rautalammille (omistajan vanhempi-isosisko vei Sarin Rautalammille) se testattiin miten se reagoi uudessa paikassa ja mitä tapahtuu kun se jää yksin joksikin aikaa. Mitään ei ilmennyt ainoastaan, kun isosisko lähti se kävi levottomaksi, mutta rauhoittui omistajansa kainaloon. Ongelmat tulivat kylläkin vasta toisella viikolla. Koira oli nätisti ekan päivän, jäädessään asunnolle omistajan kiidettyä kouluun, vaikkakin koira makoilikin pöydällä takaisin tullessa. Toisena päivänä Sari oli repinyt hieman verhoja ja oli taas pöydällä makoilemassa. Näin se teki monena päivänä. Yhtenä päivänä koira laitettiin vessaan ja ovi lukittiin ulkopuolelta, no... se oli aukassu oven ja kaiken lisäksi aukassu ikkunan, josta se kurkisteli ulos. Tämä johtui vain siitä, että sillä oli tylsää ja juoksu alkamassa. Juoksut ovat nyt ohi, mutta Sari ei ole palannut Rautalammille ainakaan vielä.

(kuvat eivät liity tekstiin)



Ulkoilua

Tänään siskoni Kata hypytti Saria pihassa, hyppi mielellään ja oli todella iloinen. Tänään myös on isäni syntymä päivä. Kun vieraat tulivat pojat alkoivat haukkumaan, eikä Sari tiennyt missä olisi. Lopulta auton pysähdyttyä pihaan Sari pyöri auton ympärillä etsien aukeavaa ovea ja kun niin kävi toivotti hän vieraat tervettulleiksi isoin suudelmin. Sari on nyt näinä parina viikkona tahtonut koko ajan ulos, mutta se ei siellä muuta teekkäin kuin nukkuu ja sitä paitsi siellä on hirmusen kuuma koiralle, sisällä on tuuletin, joka pitää ilman viileänä. Illalla, kun hain Aksua sisälle päätin jekuttaa Saria näin, kun Sari menee auton toiselle puolelle eikä näe minua enää minä pysähdyn ja menen auton taakse piiloon. No... se ei ihan mennyt nappiin. Alku kyllä, mutta kun oli menossa auton taakse Sari tuli toiselta puolelta ja hyppäsi ottaen polvestani vauhtia. Vähän sattu ja nahkaa lähti, mutta muuten ei sattunut. Sari on nautiskellut kesästä pyörimällä pihanurmella ja nukkumalla pitkiä päiväunia ulkosalla. Pojat ovat käyneet uimassa, mutta Sari ei ole muutakuin uittanut varpaat vedessä, jos sitä tänä kesänä opettais Sarin uimaan.
 - Hyvää kesää kaikille koira ihmisille ja etenkin koirille :)

Sarin pentuja

Tässä muutama video sarin pennuista

 

 

 

 

 

 

 

 

Valitettavasti muista pennuista ei ole tehty vielä videoita

Äitienpäivä

Tänään on siis äitien päivä. Sarille on syötetty kuiva kakkua, jota se rakastaa, sekä halailtu ja pussailtu. Onneksi lumet ovat sulaneet pois ja Sari on päässyt syömään ruohoa. Tänään se piehtaroi/kieri/pyöri pihanurmella, aurigon valossa. <3

Hyvää äitienpäivää kaikille ihmis ja koira äideille <3 <3

Lampailla

Tänään mentiin lampaita keritsee äidin kanssa ja otettiin Sari mukaan. Lampaita kiinni ottaessa Sari toimi hyvin ja kuunteli, vaikka kin äiti sille vähän ääntä korottikin kun pelkäs että se hyökkää lampaitten kimppuun niin kuin Aksu (Sarin isä). Kaikki meni siis hyvin, mutta kun Sarin piti poistua aitauksesta ei koira tahtonut lähteä. Sari myös joutui odottamaan valvonta huoneessa kunnes saimme lampaat kerittyä.

Lenkkeilyä

Eilen käytiin hakemassa tien risteykseen unohtunut potkuri koirien kanssa. Tien risteyksessä tuumattiin et vois käydä kattoo minkä lainen tuo pururata on näin talvella. Käveltiin siis pururata ympäri. Sitten mentiin juoksu jalkaa kotiin Kata kyydissä ja minä jalaksilla ohjaamassa. Koti risteyksen kohdalla päätettiin mennä vielä lossille, mutta ei menty kun tuli jo niin pimeetä. Ei ollu kun noin 3 tunnin lenkki.

Tänään mentiin sitten hiihtämään jäälle. Lenkin pituus oli vähän päälle 2km kotiin tullessa Musti ihan puhki ja Sari taas olisi halunnu vielä mennä juoksee pellolle. Pitäisi vain nyt innostua tekemään koirille valjaita, pääosin Aksulle ja Mustille, että pystyisivät vetämään kunnolla.