Sarin päivät

Nyt ja vihdoin pääsen kirjoittamaan Sarin viimeisimmistä touhuista. Eli siis omistaja aloitti lukio vuoden rautalammin ratsastuslukiolla ja koira jäänyt kotiin Keski-Suomeen. Aluksi se stressasi ja karvaa lähti älyttömästi, mutta kun tottui, että omistaja tulee aina viikonloppuisin takaisin, ei ole mitään ongelmia ollut. Sari karkailikin ensimmäisellä viikolla eikä sitä uskallettu pitää irti sen takia. Mutta omistaja pitää sen aina irti tullessaan kotiin, eikä koira karkaile. Sari on tyytyväinen saadessaan juosta ulkona irti ja yleensä se tietää minne mennään, nimittäin ponin luokse lampolaan.



Sari Rautalammilla

Juu... Sari meni Rautalammille omistajansa luokse seuraksi, sillä tämän siskolla oli todettu diabetes ja hän oli sairaalassa kokonaisen viikon verran. Kun Sari oli tullut Rautalammille (omistajan vanhempi-isosisko vei Sarin Rautalammille) se testattiin miten se reagoi uudessa paikassa ja mitä tapahtuu kun se jää yksin joksikin aikaa. Mitään ei ilmennyt ainoastaan, kun isosisko lähti se kävi levottomaksi, mutta rauhoittui omistajansa kainaloon. Ongelmat tulivat kylläkin vasta toisella viikolla. Koira oli nätisti ekan päivän, jäädessään asunnolle omistajan kiidettyä kouluun, vaikkakin koira makoilikin pöydällä takaisin tullessa. Toisena päivänä Sari oli repinyt hieman verhoja ja oli taas pöydällä makoilemassa. Näin se teki monena päivänä. Yhtenä päivänä koira laitettiin vessaan ja ovi lukittiin ulkopuolelta, no... se oli aukassu oven ja kaiken lisäksi aukassu ikkunan, josta se kurkisteli ulos. Tämä johtui vain siitä, että sillä oli tylsää ja juoksu alkamassa. Juoksut ovat nyt ohi, mutta Sari ei ole palannut Rautalammille ainakaan vielä.

(kuvat eivät liity tekstiin)